lauantai 16. elokuuta 2014

Koristelut ja mitä miehen tulisi niistä tietää?

Captain's log, stardate 68089.4...

Kaikkein tärkeintä on tietää että kyllä tuleva vaimo osaa koristella...

Niin se meilläkin meni ja kaikki kunnia vaimorakkaalle. Itse keskityin vain toteuttamaan.

Ruokailutila (c) Suvi Rinne

Apteekkiteemaa: injektiopullo (c) Suvi Rinne

Lato (c) Suvi Rinne

Ohjelmaa (c) Suvi Rinne
 No kyllähän minäkin jotain tein eli maalasin...

Välkommen (c) Suvi Rinne

Kyllä Kitteelläkin pitää löytyy puukoolle paikka

Opastuskyltit seipään nokassa (c) Suvi Rinne
 Niin kai se vinkki on, että pyri tekemään jotain, mutta kyllä se morsian tietää mitä pitää saada tehtyä. Näin ainakin meillä.


perjantai 25. heinäkuuta 2014

"Music is the key to fall in love, music is the answer of the world..."

Captain's log, stardate 68030.6...

Juhlat onnistuvat varmaan ilmankin musiikkia mutta kylläpä se musiikki varmistaa hyvät bileet.

Ja kyllä se on helppoa nykypäivänä. Meillä tosin oli tuuria bändin kanssa ja saimme hyvän bändin halvalla. Muuten juhlissa soitettu musiikki tulikin spotifylta. JA sieltähän sitä musiikkia löytyy. 

Mutta mitäpä tehdä jos ei yhdeltä istumalta keksi mitä bilemusiikkia soittaisi? Ensinnäkin Spotifysta löytyy listat mikä on tällä hetkellä hip (myös Suomessa). Toisekseen aina kun tulee mieleen jokin biisi, katselee sen esiin spotifysta vaikka älykännykällä ja lisää sen soittolistalle. Kolmanneksi jos on elänyt nuoruutensa ysärillä niin varma valinta on Matti Airaksisen Parasta Ennen -ohjelma / Timanttista jyystöä -levyt. Soittolistat löytyvät Spotifysta.

Sitten on myös se vaihtoehto että käyttää muita bloggareita ja heidän värkkäämiään listoja apuna omaa listaa tehtäessä. Niin mekin teimme

Ja jotta edes pätkä hyvää (tai huonoa) musiikkimakua voisi jatkua niin ohessa on meidän ruokailulle suunnitellut biisit ja loppuillan tanssibiisit listattuna.

Entäs bändi? Ainakin meidän bändi osasi soittaa hyvin tanssittavia biisejä ja jopa kaikki meidän toiveetkin onnistuivat. Bändille kannattaa rohkeasti esittää toiveita ja tarpeeksi ajoissa.

Niin ja sulhasen ehdoton toive oli tämä:


Lisää materiaali uskallan lupailla lähiviikkoina kunhan kuvat ehtii katsella rauhassa läpi. Kahdelta kaverilta ja kuvaajalta ollaan siis jo saatu noin 1 000 kuvaa...

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Show me the MONEY!!

Captain's log, stardate 68010.5...

Kyllä ne häät maksavat. Luin muutama päivä sitten jutun vantaalaispariskunnan häistä, joiden tämän hetken budjetti huitelee arviolta 16 000 eurossa. Hiukan yskäisin. Mutta kun juttua luin niin ymmärsin kyllä. Ruokailu se on, joka maksaa, varsinkin Helsingissä. Lisäksi ymmärsin jutusta tai hääparin blogista, että hääpaikassa on ravintolaoikeudet mikä tarkoittaa, että tarjottavien juomien kustannukset ovat myös ravintolahinnoissa. 

Ja ei ne meidänkään häät ilmaiset olleet. Tämän hetken budjetti(arvio) on noin 11 000 euroa. Miksikö arvio? No sen takia, että ihan kaikkia viimeisiä laskujamme emme ole vielä saaneet. Lisäksi käyttäisin arviota myös yhdestä toisesta syystä. Hääkirppis -syystä. 

En nyt tiedä mitä jutun hääpari on tekemässä kaikkien koristeiden ja hääpukujen suhteen, mutta mikäli morsian aikoo myydä koristeitaan tai pukuaan niin kyllä tuo lopullinen budjettikin muuttuu. Me ainakin roijasimme sen verran kaiken näköistä tavaraa häistä, että erittäin syvästi toivon, että saamme myytyä ne. Tai sitten meillä on todellinen tilaongelma. Mitä sivusilmällä olen hääkirppistä seurannut (kun vaimo on sitä tarkastellut) niin todella paljon tavaraa ja mekkoja siellä on liikkunut. Tietenkään en luota, että saisimme kaikkia rahoja takaisin, mutta sieltä toki saattaa olla kuitenkin tulossa jokia (pienistä puroista kasvaa jokia...) riippuen mm. hääpuvun myynnin onnistumisesta.

Palatakseni kuitenkin juttuun olen myös hieman pettynyt. HS:n jutussa mainitaan esimerkkibudjetissa että sulhon pukubudjetti on 1 000 euroa. Perhana, ei mulla ollut niin suuri pukubudjetti...

Joka tapauksessa toivotan hääparille onnea ja jaksamista siihen viimeiseen rutistukseen. Kyllä ne juhlat ovat sen arvoiset.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Obrigado!

Captain's log, stardate 68002.8...

Hääpari kiittää ja kumartaa. Häät olivat onnistuneet ja vieraamme tekivät niistä iloiset. Kiitokset kaikille!

Myö!

















Tämän postaus toimii myös kimmokkeena itselleni kirjoitella ja päivitellä loputkin mitä näistä häistä ja niiden järjestelyistä (morsian toki teki suurimman osan, joten itse vain fiilistelen) on sanottavana. Palaan tarkemmin asiaan kunhan saamme kuvia häistä niin pystyn liittämään kuvia tekstin tueksi. 

torstai 3. heinäkuuta 2014

I'm sorry.

Captain's log, stardate 67969.4...

Olen pahoillani. Uskoin puskevani tällä viimeisellä viikolla tekstejä liukuhihnalta, mutta eipä se näinkään toiminut. Valitettavasti jalkapallon mm-kisat, hääjärjestelyt ja häästressi ovat ottaneet osansa sulhasesta.

Pahoitteluni. Joudun siis postuumisti kertomaan useimmista asioista. Ehkä se ei ole pahasta. Pystyn siirtämään asioita kontekstiin (toimiko häätanssikurssin niksit esim.) ja ehkä tarjolla on myös kuviakin.

Blogi hiljenee. Ainakin muutamaksi hetkeksi. Palaan asiaan jo ensi viikolla kun aikaa on enemmän. Tai myöhemmin... mutta palaan.

-sulho

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Pakulla Tallinnaan...

Captain's log, stardate 67967.7...

Niin se Tallinan matka. Miksi sinne mentiin? Sen takia että kyllä se vain on halvempaa ja helppoa.


Suurimmat hankaluudet taisivat liittyä siihen, että löytää tarpeeksi halvalla pakun, jolla voisi hääjuomat tuoda. Kun se ja matka oli varmistunut niin sähköpostia vain hakupaikkaan millaisen tilauksen haluaa ja että mahdolliset panimotuotteet olisivat mahdollisimman pitkällä päiväyksellä.

Kun saapuu paikalle niin juomat ovat valmiina siistissä pinossa ja kun maksu on tapahtunut niin lava kuljetetaan pakun viereen. Missään vaiheessa ei mitään ongelmaa ole. Periaatteessa siis Tallinnassa käytetty aika on jätetty minimiin. 

Ei minua ainakaan yllätä miksi suomalaiset käyvät Tallinnassa hakemassa viinansa viininsä, oluensa, lonkeronsa, etc. Se on yksinkertaisesti tehty houkuttelevaksi ja helpoksi. 


Niin helppoa se on. Ilmeisesti tosin Alkokin on herännyt kamppailuun mukaan ja koska eivät voi hinnoilla kamppailla niin sitten sitä käydään palvelulla.

Alkon valikoima on jotain mihin yksikään Tallinnan juomamyymälöistä tuskin pystyy. Vaihtoehtoja piisa. Meidän häiden kohdalla vaan oli niin, että määrät olivat sen verran isoja, että painotus on pakko panna hintaan. 

Mutta kyllä tuota Alkon juomaneuvontaa pitää joskus toisellakin kertaa kokeilla... 

Yhtä asiaa tosin Alkokaan ei pysty tarjoamaan. Vauhdikasta ilmakiekkoa...

Menee se laivamatka näinkin.



keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Eihh...

Captain's log, stardate 67948.2...

Taas kävi näin. Morsian on vallannut koneen ja tuleva sulho käyttää tätä tekosyynä blogin hiljaisuudelle.

Yritetään lähitulevaisuudessa parantaa tahtia. Ainakin voin kertoa Tallinnan reissusta ja häätanssikurssista.

Häihinhän on vielä aikaa about puolitoista viikkoa.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä!

Captain's log, stardate 67920.7...

"Nykyään melkein kaikki on jännää" -Pekka Routalempi (Pasila)

Nyt ei siis puhuta siitä että mihin suuntaan hääkarkit pitää rypyttää ja kuinka monta ryppyä pitää missäkin karkissa olla. Nyt puhutaan siitä, että valokuvaaja ilmoittaa hyviksi päiviksi, jolloin kävisimme katsomassa yhdessä kuvauspaikkoja,  heinäkuun puolen välin jälkeisiä päiviä. Niille, jotka eivät tiedä menemme naimisiin heinäkuun alkupuolella.

Tuleva morsian stressaa säästä ja muusta. Sataako, ukkostaako, paistaako arska? Mietimme myös ehdimmekö toteuttaa kaiken. Onko kaikki otettu huomioon? (Morsiammen stressiä varmaan helpotti vielä se, että sulho oli viikon työmatkalla ulkomailla...)

Niin aikaa on enää kaksi viikkoa ja kuusi päivää kuten tuosta vierestä muistutetaan. Tekemistä riittää ja se tuottaa stressiä. Toisaalta paljon olemme saaneet aikaan myös. Ilmoittautumiset on saatu. Tallinnan reissu on tehty. Esteitä ei ole. Sulhaselle on löydetty liivi ja plastroni (!!!!!). Juhlapaikka, bändi, ruoka, juomat, puvut, yms ovat hallinnassa. Jopa kanttorin kanssa olemme jo kuunnelleet miltä Hämäläisen ja Morauksen häämarssi kuulostaa kirkossa.

Suuret linjat ovat siis edelleen kunnossa. Ainakin sulhasen mielestä. Sitten on asioita, jotka ovat meidän ulottomattomissa kuten sää. Kaikkea pientä toki löytyy. Ja tulee varmasti viimeiseen asti löytymäänkin. Itseni ainakin yllätti, että sormukseni puhdistuksessa rodinoinnissa saattaa kestää jopa kaksi viikkoa. Vähän myöhemmin niin sitten sitä ei olisi ehditty toteuttaa ennen häitä.

Joskus kuitenkin asiat kääntyvä myös hyvin päin. Hämäläisen ja Moraeuksen häämarssia olemme etsineet kissojen ja koirien kanssa. Otimme jopa yhteyttä Ruotsissa sijaitsevaan liikkeeseen, joka myy Orsa spelmännien nuotteja, ilman tulosta. Nyt kuitenkin kanttori esitteli kuinka hän pystyy kappaletta soittamaan ja miltä se kuulostaa uruilta. Hyvältä kuulosti ja varmasti tuleekin kuulostamaan.

Mitenkä sitten kuvaajan kanssa kävi? Hyvin sekin. Oikea päivä oli kalenterissa ja ehdotetut päivät olivat lipsahtaneet viestiin, koska silloin hän olisi ollut Kiteellä.

torstai 29. toukokuuta 2014

Sulhasen kosto

Captain's log, stardate 67873...

Sulhasen kosto tulee olemaan kivulias ja pitkä.

Niin ne polttarit olivat viime viikonloppuna, mutta tarina alkaa parin viikon takaa.

Sain siis pari viikkoa sitten soiton ParhaaltaMieheltä että olenko kotosalla. Illalla sitten minulle tuotiin Clas Ohlsonin muuttolaatikko saatesanoilla että kyseinen laatikko pitää olla töissä perjantaiaamuun mennessä. Kyseinen laatikko sisälsi myös uudenaikaista hienostunutta muuttolaatikko tekniikkaa, joka ilmoitti välittömästi ParhaalleMiehelle jos laatikko avattiin ennenaikaisesti.

Työtä käskettynä, paketti oli toimistolla määräaikaan mennessä (oli siellä jo itseasiassa torstaina).

La Box de la Mystique
Perjantaina sitten sain viestin jossa kysyttiin onko laatikko auki ja vielä vastauksena, että niin se saa jäädäkin.

Viikko siitä eteenpäin ja saan perjantai-aamuna tekstiviestin että kamppeet kasaan ja töissä saan avata laatikon. Sisältä löytyi ohjeistukset, tervetulolappu Keravan keräykseen Uuden lastensairaalan hyväksi yhdessä sairaalaklovnien kanssa sekä pellekamppeet. Keravalla tuli olla klo 16.30 ja löytää yhteyshenkilö Kati.

"What's in the box...? What's in the box...?"


Pellekamppeet päälle ja Keravalle. Mitään yhteyshenkilöä en löytänyt, mutta kaverini kyllä terassilta. Muutaman vahvistavan jälkeen tuleva sulho autoon, kuulokkeet korville ja silmät sidoksiin. Yhden pysähdyksen taktiikalla Himokselle. Ilta menikin sitten ystävien kanssa jutellessa ja grillaillessa.

Seuraavana aamuna puurot naamaan ja Jämsän paintballiin. Muille täysautomaattiaseet, sulhaselle pumppuversio. Muille suojahaalarit, sulhaselle verkkopaita. Siinähän viettää iloisesti reippaamman neljä tuntia. Muutamien mustelmien ja hikipisaroiden jälkeen palasimme mökille ruokailemaan ja katsomaan illan pelejä (kiitokset muuten Leijonat hyvästä pelistä).

Sunnuntai olikin elämän keräilyä kasaan, tyhjät pullot mukaatn, ukot autoon ja nokka kohti kotia. Täydellinen viikonloppu. Kuten olette huomanneet kaikkea ei ole kerrottu ja näin on tarkoituskin. Kuvia varmasti nähdään häissä.

Paluumatkalla löysin sähköpostin jonne paintballin henkilökunta oli ystävällisesti lähettänyt ottamansa kuvan sulhosta. Lähettäjänä oli Kati... yhteyshenkilö löytyi.

Miksi sitten puhun sulhasen kostosta? Siksi että eräissä häissä joissa olin vieraan sulhanen ilmoitti kostavansa perinteiden mukaisesti polttariporukalle. Okei kosto sinänsä oli surkea ja en tiedä mikä perinne on kyseessä, mutta konsepti on sen verran kutkuttava että kyllähän se täytyy ottaa mukaan.

perjantai 16. toukokuuta 2014

Kutsu

Captain's log, stardate 67838.6...

Voi pojat. Kutsuista tuli mahtavat... Ja olivat työn ja tuskan takana.

Taisinpa jossain vaiheessa todeta morsiammellekin että jos olisin tiennyt tämän työmäärän olisin puoltanut korttien tekemistä jossain painotalossa. Sori kultsi se on vain totuus.

Muistatte varmaan Tiimari -osuuden. Nyt se realisoitui (tosin ei ihan niin lähitulevaisuudessa kuin ajattelin).

Ehkä osittain se rakentelu (ja siihen käytetty aika) johtui siitä että tulevan morsiameni kaveri on erittäin, erittäin kiinnostunut askartelusta. Ja jopa minä innostuin tarvikkeiden mukana tulleesta Cuttlebug -laitteesta. Youtubesta löytyy laitteen toiminnasta varmaan miljoona videota.

Innokas sulhanen Cuttlebug -laitteen kimpussa
Ja kuten sanottua korteista tuli hienot ja varsinkin tekemämme rakkausseloste (farmasiaviittaus) oli ainakin omasta mielestäni erittäin onnistunut. Eli jotain hyvääkin. Ihmiset ovat niistä myös tykänneet.

Ei minusta silti kortintekijää tulisi...

Tha kutsu. Smokkia ja hääpukua ei itse tehty.

The Hunt for the Red October

Captain's log, stardate 67838.5...

Metsästys on ohi. Puku on löytynyt.

En saanut sitä mittatilaus tai edes räätälinpukua mutta erittäin tyytyväinen olen. Ensinnäkin puku on sopiva (edelleen vaikka dieetti on ohi). Se on nuorekas (ei siis niitä leveitä kauluksia ja napit eivät yllä rintoihin asti). Mutta ennenkaikkea siinä on mukana hauskoja yksityiskohtia, jotka kätkeytyvät mustan puvun alle.


Esimerkki: taskuliinaa ei periaatteessa tarvita, sillä kyseisen taskun sisävuoren voi kääntää ympäri jolloin voi luoda vaikutelman että käyttää pilkullista taskuliinaa. Sama pilkullinen/pallollinen kuvio toki toistuu sisävuoressa kuin myös kauluksessa kun ne kääntää ympäri. Päällepäin puku kuitenkin näyttää ihan tavalliselta puvulta.

Suit up!
Miksi sitten olen niin innoissani tästä? Siksi etten halunnut häissäni olevan mustaa pukua joka olisi vain musta ja tylsä. Lisäksi kuten aikaisemmin olen todennut halusin puvun jota voin myös esim. töissä käyttää. Tällöin sen ei tarvitse olle täysin vakavasti otettava, muttei kuitenkaan liian räiskyvä. Tietinkin häät ovat sen verran juhlavat että asiaan ei tietenkään voinut täysin punaisia housujakaan laittaa. Niin ja onhan minulla ne punaiset kengät.
Liivi ei ollut ostettavien listalle
Puku on siis Sandin liikkeestä ostettu Tapiolasta. Malli taitaa olla Star Graig. Pieni lapsahdus meinasi liikkeen kohdalta sattua kun ensimmäisen sovituksen jälkeen housunlahkeiden pituus oli aavistuksen liian lyhyt. Onneksi kuten kaikissa miesten puvuissa käänteessä oli varaa ja virhe pystyttiin korjaamaan.

Hassua. Mitä enemmän pohdin tätä projektia taaksepäin niin sitä enemmän olen kiinnostunut puvuista. Ehkä minusta on viimein tulossa Barney Stinson.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

M.A.C.

Captain's log stardate 67805.1...

Tämän tekstin tarkoitus ei ole puhua Jobsin Stevenin kehittämästä omppulaitteista taikka Ingmanin uudelleen markkinoille tuomasta jäätelöstä vaan Fitfarmin Men's Athletic Challenge -nettivalmennuksesta, -dieetistä, -haasteesta... en minä tiedä. Fitfarm taitaa olla tutuin ihmisille Jutta Gustafsbergin puolen vuoden superdieeteistä.

Tha Ultimaatum Göäl (kuva:fitfarm.fi)
Noh mitä sitten tapahtui? Söinkö pelkästään rahkaa ja kävin salilla? En. En näet syönyt rahkaa ollenkaan. Koko nettivalmennuksen idea on että sain 10 viikon ohjelman suurin piirtein valmiina. Sekä ruokavalion että saliohjelman suhteen. Ruokaohjelma toki tarkoitti että lounaat (kyllä, niitä oli kaksi per päivä) ja muutkin ruuat piti punnita. Ainakin omassa ohjelmassani ruokailun tarkoitus oli keskittyä vähärasvaiseen lihaan ja hiilareiden oikea-aikaiseen käyttöön treenien suhteen.

Lounas nro. 1 (kyllä se kana siellä jossain on)
Niin ja salitreenit. Periaatteessa ohjelmassa oli siis neljä kertaa viikossa saleilua ja pari kertaa vielä päälle nk. sykkeennostotreenejä. Täyden totuuden nimissä ei sitä kyllä joka viikko tullut saleiltua neljää kertaa. Mutta saliohjelmat olivat kyllä hyviä. Lyhyitä, tehokkaita ja monipuolisia. Periaattessa lämmittelyt mukaan lukien treenin pystyi suorittamaan noin 40 minuutissa, jos salilla ei ollut ruuhkaa. Tehdyt liikkeetkään eivät olleet mitään ihmeellisiä supermiesliikkeitä. 

Se supermiesliike (kuva: Crossfit.com)
Sainko sitten katseet pysäyttävät pyykkilautavatsan ja yhtä suuren haukan kuin Arnoldilla? En. Mutta hankala toki on kiistää dieetin toimivuutta kun paino tippuu lähes vakaasti kilo per viikko tahdilla. Pidemmän päälle toki annosten mittaaminen ja laskeminen alkoi käydä hermoille. Samoin viimeisten viikkojen aikana sairastama flunssa vei tehoja loppuhetken rypistykseltä. 

Paino kuitenkin tippui tehokkaasti ja sitä ei ole merkittävästi tullut takaisin. Edelleen mahdun uuteen pukuunikin.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Achtung-Panzer!

Captain's log stardate 67786.4...

Too much water has gone under the bridge.

Haluaskohan joku selostaa mulle mihin kuukausi katosi tässä välissä? Mitä miten ja miksi?

Tuleva morsian tuskailee, että mitään ei ole tapahtunut häiden suunnittelun eteen ja kohta on jo häät. Mutta kun katselee asioita retrospektiivisesti niin kappas ainakin omalta kohdaltani on tapahtunut. Dieetti on loppunut. Puku on ostettu -vihdoin. Mittatilauspaita on laitettu tilaukseen (Schoffa). Kutsut, ne kutsut on laitettu postiin (muutamalle kaverille pitää vielä ihan fyysisesti toimittaa perille). Esteellisyystutkimus on laitettu vireille. Varasto on siivottu ja ikkunat on pesty (eivät liity mitenkään tai millään tavalla häihin). Bestmanille on jätetty loma-anomus kesäkuun viikonlopusta, jolloin Tallinnan reissu pitäisi tehdä. Ja tuo lupa on saatu. Spotify-loppuillan-biletys-tanssi-illan/aamun-soittolistan teko on aloitettu. Siis joo onhan tässä jotain puuhasteltu. Tämän lisäksi kun on pitänyt olla töissä ja jotain urheilun tynkää harrastaa...

Niin kysymys kuuluukin tässä kohtaa että missäs järjestyksessä näitä tarinoita sitten kertoilisin? Tällaisen putkiaivon on varmaan parempi pysyä aikajärjestyksessä, jotta pystyy itsekkin mukana ja kaikki tarinat tulee kerrottua.

Mietin myös että en nyt ala puskemaan kaikkia kertomuksia tähän yhteen pötköön. Muutamastakin syystä. Ensinnäkin: "Keep it simple, stupid". Ei lähdetä tunkemaan kaikkea samaan, jotta eri tarinoihin voidaan palata. Toisekseen kirjoittelen tätä postausta autossa, jonka radiosta ja vieruspenkiltä kuuluu Arja Korisevaa, joten keskittyminen on parempaa kotona koneella. Samoin valokuvat ovat helpommin ladattavissa.

Odotettavissa on, että seuraavien päivien aikana pusken muutaman tekstin - sikälimikäli tuleva vaimo ei panttaa konetta...

ps. Tekstin otsikko viittaa tietenkin panssarikenraali Heinz Guderianin kirjoittamaan kirjaan, jota pidetään alkusysäyksenä modernille moottorisoidulle sodankäynnille (toinen maailmansota). Syvempi merkitys blogille oli raflaava otsikko sekä viittaus nopeasti useiden asioiden tapahtumiin.

pps. Alkuperäinen ajatus oli, että olisin tehnyt äänestyksen jota kautta ihmiset olisivat voineet äänestää mistä aiheesta ensiksi kirjoitan. En kuitenkaan, hetken tutkailtuani, löytänyt miten moinen toiminto olisi mahdollista upottaa blogiin. Jos joku tietää niin valaiskaa...

lauantai 22. maaliskuuta 2014

¡Ándale! ¡Ándale! ¡Ándale!

Captain's log, stardate 67868.7...

Kuinka järjestää häät? Varataan juhlapaikka, vihkimispaikka, tehdään vieraslista, ilmoitetaan vieraille, hankitaan esteettömyystodistus, vihkijä, pidetään polttarit, sanotaan tahdon, juodaan skumppaa ja juhlitaan...

Entä kun halutaan tehdä tämä nopeasti? Katso yläpuolelta.

Ainakin täällä piäkaupunkiseudulla kirkkoja saattaa joutua varaamaan jopa neljä vuotta etukäteen. (Tekeekö ihmiset siis siten että ne varaa kirkon ja alkaa vasta sitten katsella sulhoa/morsianta...?) Samoin suunnitelmia menusta, vieraslistasta, hääväreistä, kutsukorteista, bändistä yms. voidaan suunnitella ja hieroa vaikka kuinka kauan.

Mutta.

Onnistuu se häiden pitäminen myös nopealla aikataululla. Sain siis soiton tammikuun lopulla kaveriltani, että he ovat menossa naimisiin helmikuun lopulla. Paikkana toimi Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Polttarit onnistuttiin pitämään ainakin sulholle ilman bestmania tai vieraslistaa. Ja ihan hyvät polttarit niistä tulikin.

Häät olivat myös erittäin onnistuneet. Kasvitieteellisen puutarhan palmusali oli ihastuttava ja morsian oli erittäin kaunis. Joimme skumppaa, ihastelimme kasvitieteellistä puutarhaa ja jatkoimme juhlaa aterialla ravintola Nokassa. Häät siis sisältivät kaikki mitä häiden pitääkin sisältää: Kahden rakastavaisen yhteen saattamisen. Ja kaikki tämä hoitui noin kuukaudessa vieläpä ottaen huomioon, että morsian asuu ulkomailla.

Jopa sukunimi vaihtui. Tällä kertaa sulhasen sukunimi. Sulhasen omien selostuksien mukaan hänen sukunimensä on talonpoikaissukunimi ja uusi sukunimi kuuluu säätyyn. Järkiavioliitto siis.

Hiukan toki itse miettii, että olisiko myös meidän häät voitu järjestää yhtä nopealla aikataululla? Ei varmaankaan. On otettava huomioon, että kaverin häissä oli vieraita yhteensä noin parikymmentä ja meidän vieraslistalla mennään jo yli sadan hengen. Valitettavasti moinen määrä ei mahtuisi palmusaliin.

Tämä ei tietenkään vie mitään pois kaverini häistä. Juhlat olivat mahtavat ja hellyttävin osa oli seuraavana iltana kun kaverini soitti minulle, sillä kiitosten lisäksi hän totesi seuraavaa: "Antti, mä olen niin innoissani tästä naimisissa olosta! Tämä on aivan mahtavaa. Tähän kannattaa ryhtyä..."

Jep, se siitä järkiavioliitosta.


tiistai 18. helmikuuta 2014

You are no longer in Kansas, Dorothy

Captain's log, stardate 67600.7...

OH
     
         MY
           
                  ...!



The Wicked Witch is dead...?

Ei mulla muuta. (Jos muisti pätkii niin taustatarina löytyy täältä). 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Häämessuista, hampurilaisista ja muusta...

Captain's log, stardate 67594.9...

Ihmeellistä kyllä. Selvisin hengistä häämessuista. Ehkä suhteellisen halvalla skumpalla ja ilmaisella suklaalla oli osuutta asiaan. Lisäksi täytyy myöntää, että myös luento esim. miesten pukeutimisesta oli oikeasti ihan hyvä. Ja uuttakin opin... esim. sen että sulhanen määrää, koska miehet voivat ottaa takin pois.
JESH MINULLA ON MÄÄRÄYSVALTAA!

Yllättävän kivuttomasti muutenkin messuilla meni. Ei ollut turhan paljon kirkuvia tulevia morsiamia tai itsemurhaa miettiviä sulhoja. Olipa siellä muotinäytöskin. Ilmeisesti jotain kuuluisuuksia ainakin naismallien puolelta oli pyörimässä. Innoikkammat voivat ilmoittaa että ketä he olivat...

Pitäisikö tuntea?

Muotinäytöksestä tuli myös itselleni heräämisiä. Liivi. Perhana mistä löydän parhaimman?

Liivi... perhana.

---------------------------------------------


Uusi vuosi ja uusi alku... Tulevan morsiammen esimerkin voimalla olen liittynyt Fitfarmin nettivalmennukseen (en kuitenkaan Superdiettaile enkä ole menossa telkkariin). Tämä on yllättävästi vaikuttanut blogin kirjoitustahtiin. Edelliset 4 viikkoa on mennyt oikeastaan pitkälti eväiden tekoon (en siis normaalisti ole eväitä töihin tehnyt) ja se on vienyt illasta aikaa sekä panostusta, jota blogi olisi vaatinut. Pahoitteluni tästä.

Siitä en tosin ole pahoillani, että kyllähän tämä dieetti on toiminut. En pureskele kynsiäni, mutta painoa on tippunut sellaiset 5 kiloa. Noin kilo per viikko tahtia. Vielä kuusi viikkoa on matkaa edessä ja nyt näyttäisi siltä, että päivärytmi alkaa taas nk. normalisoitumaan, joten pitäisi pystyä tätä blogiakin taas päivittelemään lisää.

------------------------------------

Ja sitten vielä muutama sana siitä muusta.

Oletteko koskaan kirjoittanut tekstiä, joka on tuntunut, että kirjoitatte omaa kuolinilmoitustanne? Näin kävi minulle, kun kirjoittelin immeisille yhteistä facebook -viestiä, että ovat tervetulleita polttareihini. Näin sain kaikille ilmoitettua kerralla ParhaanMiehen yhteystiedot. En kuitenkaan tiennyt kaikkien sähköpostiosoitteita. Nyt se on siirretty korkeamman haltuun ja toivon, että ottavat huomioon hääparin toivomuksen:

"Kaikki fyysiset ja henkiset vammat pitää olla parantuneita häihin mennessä..."

lauantai 18. tammikuuta 2014

Morsiammen unet vol. 1

Captain's log, stardate 67515.1...

Bride's brain, the final frontier...

Jokainen morsian on näkee varmasti unia tulevista häistään. Niin myös tuleva morsiammeni. Tämä ei tietenkään ole ihmeellistä, sillä hän näkee joka yö unia (ei tokikaan aina hääunia). Ajattelin hänen myötämielisellä suostumuksellaan jakaa muutaman.

Kirkkovihkiminen on ohi ja olemme päässeet juhlapaikalle. Joka nyt vain sattuu olemaan morsiammen lapsuuden koti. Tuleva appiukkoni on juhlan alusta alkaen ollut lämmittämässä saunaa ja anoppi hääräilee keittiössä. Siis sen kuluneen kuusi tuntia. Morsian havahtuu, että on ollut koko ajan kirkosta tulon jälkeen tietokoneella facebookissa ja pelaamassa. Ruokaa ei ole ja kakutkin ovat kauheita viritelmiä. Morsian tajuaa tässä vaiheessa, että kukaan ei ole ollut viihdyttämässä vieraita, vaan nämä ovat olleet kuusi tuntia takapihalla erittäin suurella todennäköisyydellä nälkäisinä ja tylsistyneinä.

Vielä yksi tykkäys...

Toisessa unessa meidät on vihitty juuri kirkossa. Odotamme kirkon sisällä, että vieraat pääsevät kirkosta ulos ennen kuin me astumme ulos. Jotain sitten tapahtuu ja minä katoan jonnekin vieraiden odottaessa ulkona. Aika kuluu eikä minua näy. Morsian hermostuu odottamiseen, ottaa kaasoaan kädestä kiinni ja he tulevat yhdessä ulos, jossa ihmiset hurraavat ja morsian ja hänen kaasonsa tuulettavat.

Pitäisiköhän näistä unista ottaa jotain opiksi?

Tottakai. Morsianta ei saa päästää facebookkiin ja jos tuleva appiukkoni ilmoittaa lähtevänsä lämmittämään saunaa, niin häntä ei kannata sinne päästää. Mikäli itse katoan kirkossa johonkin, niin morsian ehkä lähtee kaason matkaan eikä minun... Ai niin ja hääkakku kannattaa myös tilata ajoissa.

Mikä sitten on kaikkein tärkein huomio näissä kaikissa unissa?

Jokaisessa unessa me olemme silti menossa naimisiin.

lauantai 11. tammikuuta 2014

"Mä näen tyhjän taistelukentän, oon ihan yksin sodassa siellä..."

Captain's log, stardate 67495.4...

Oli synkkä ja myrskyinen yö. Taivaanrannan takana ei loistanut mitään.

Tiesin että päivästä olisi tulossa pitkä ja raskas. Minun täytyy kysyä itseltäni olenko valmistautunut? Henkisesti, fyysisesti ja materiaalisesti.

Henkisesti tiesin tämän päivän tulleen ja tiesin oman osani siinä jo pidemmän aikaan. Mutta onko kukaan koskaan täysin henkisesti valmist tähän? Fyysisyydestä en myöskään ole varma. Toisaalta fyysikan suhteen olen luottavaisempi kuin henkisen puolen suhteen. Täytyy muistaa varata matkaan paljon suklaapatukoita. Koskaan ei tiedä kuinka pitkä päivästä tulee. Materiaalisesti pitää myös muistaa oikeanlaiset vaatteet. Ei saa olla liian kuuma, muttei kuitenkaan liian kylmäkään.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että mukaani lähtee veteraani. Kokenut ja hössötyksen kestänyt. En tosin tiedä onko hänkään tälläiseen paikkaan koskaan joutunut.

Nimittäin tänne.

Toivottavasti siellä on tulevalle sulholle esiteltävissä edes ne kuuluisat ensi kesän sikarimerkit...

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

I've 99 problems and Tiimari is one....

Captain's log, stardate 67482...

Voi Tiimari minkä teit.


Niille jotka eivät vielä tiedä niin Tiimari on nyt siis lopullisesti mennyt konkkaan. Sinänsä surullista sillä useasti esim. vappukoristeet on tullut haettua juuri Tiimarista. Voivotteluni ei kuitenkaan koske nyt sitä, että Tiimarista ei saisi vuoden 2014 vappukoristeita. Ongelmana yksinkertaisesti on, että tämä konkkamyynti (-50 %) pakottaa myös tulevan sulhon  hääparin viettämään hetkiä Tiimarissa konkkamyynnissä. 

Kyllä, yhdessä liikkeessä 2,5 tuntia. Yhdellä seisomalla. 

On toki ymmärrettävää, että kaikkia tarpeellista täytyy ostaa nyt kun siihen on mahdollisuus. Ongelmana onkin se mania joka iskee kun tiedostetaan että liike lopettaa. Silloin ihmetellään liikkeessä, jossa kaikki tavarat ovat mahdollisesti viimeisiä (tarvitsemmeko tuollaisia? voisiko tätä käyttää tähän?). Kun tähän lisätään vielä muutkin ihmiset, jotka ovat saapuneet loppiaiseksi ostelemaan tai ainakin kyselemään Tiimarin henkilökunnalta mikä räikkä on ja mitä sillä tehdään, niin tässä vaiheessa sulhasen mielessä pyörii ainoastaan aggressio ja tämä. Onneksi Tiimari ei myynyt vuvuzeloja...

No comments...

No tällä hetkellä kutsukorttimateriaalit ovat ostettuna ja korttien kasaaminen aloitetaan joskus lähitulevaisuudessa.