maanantai 18. marraskuuta 2013

Sulhasen kriisi vol. 1

Captain's log, stardate 67348.6...

Nyt se iski. Ensimmäinen kriisi. (Eikä se liity edes ikääni.) 

Olen tässä nyt pitkin syksyä nimittäin yrittänyt löytää itselleni sopivaa hääpukua. Ja ei, en aio vuokrata smokkia, sakettia tai frakkia... Syykin on selvä: Haluan itselleni omaksi hyvän, tyylikkään puvun jota voi käyttää myös häiden jälkeen vaikkapa muissa juhlissa tai vaikkapa töissä. Siihen touhuun saketti tai frakki on ehkä hieman liian juhlava. Smokki saattaisi jopa mennä. 

Kriisi tässä vaiheessa johtuu siitä ettei ole mitään sopivaa mallia löytynyt. Tai oikeammin siitä, että vaihtoehtoja on tässä vaiheessa vielä paljon. Ensinnäkin pro-tip nr. 1: unhoita puvun katseleminen häälehdistä. Onhan se jo kerran todettu tässäkin blogissa. Hyvällä tuurilla löydät puvun joka sattuu olemaan kuvattu suhteellisen huonosta kuvakulmasta, ettei puvusta ota selvää.

Pro-tip nr. 2: Hanki rauhoittavia ja siirry internetin ihmeelliseen maailmaan. Rauhoittavia sen takia että netti ja varsinkin blogit sattuvat olemaan sen verran täynnä erilaisia ideoita, että kyllä hurjempaakin heikottaa. Yksi ideoita pursuava paikka on pinterest. Sieltä löytyi myös seuraava idea (jota muuten ei ole hylätty morsiamen puolelta...vielä):

Better than flowers...

Törmäämissäni blogeissa sama ongelma toistuu kuin häälehdissä (ei tokikaan niin pahoin kuin häälehdissä). Eli sulhasen puvusta on jonkinlainen kuva kun taas morsiamen puku on kuvattu kaikista mahdollisista kuvakulmista.

Mutta palatakseni takaisin alkuperäiseen kriisiini ongelmaani. Mistä puku? Ja millainen?

For Queen and Country...

Kuten tuli todettua aikaisemmin smokki ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto, mutta aina jokin tuntuu olevan kuitenkin ns. pielessä. Ylläoleva Bond -puku on väriltään vääränlainen (morsiamen ohjeistus). Lisäksi en tiedä yhtään millaista materiaalia moinen puku mahtaa olla. Toisaalta se tulisi omien mittojen mukaan. Alla olevassa Tiikeri -puvussa (tigerofsweden) taas kuosi on jotenkin hassu kun muuten leikkaus näyttäisi olevan hyvä ja kauluksesta tykkään. 

Täyttä Tiikeriä, joskaan ei kuosiltaan...

Tämä palauttaa minut alkuperäiseen ongelmaan. Pukuvaihtoehtoja on paljon ja aina kun tuntuu löytyvän hyvä malli niin kuosi on väärä tai toisinpäin. 

Kai se pitää tunnustaa itselleen, ettei sitä onnea löydy edes internetin ihmeellisestä maailmastakaan. Tämä siirtää ongelman seuraavaan vaihtoehtoon. Joko mittatilauspuku tai räätälinpuku. Tämä taas tuo lisää pohdittavaa. Koskaan en ole mittatilauspukua tilannut taikka käynyt kokeilemassa. Räätälinpuvun hankkiminen (niin kiehtovalta kun ajatus tuntuukin) tarkoittaa, että rahallisista syistä se pitäisi käydä teettämässä Tallinnassa. Sekään ei ole maailman ongelmallisin asia, mutta koska en ihan hirvittävästi tunne Tallinnan räätälitarjontaa niin asiaan pitää perehtyä enemmänkin. Kai sitä pitää ensitöikseen rekisteröityä tälle keskustelupalstalle.

Ja kai sitä ensi lauantaina pitää käydä kiertelemässä muutamia mittatilauspukuliikkeitä, jotta saa edes jonkinlaisen käsityksen hinnasta ja tarjonnasta. 

Ystävät ja kylänmiehet, mukaan saa tulla jos kiinnostaa.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

My Preciousssssss...

Captain's log, stardate 67269.2...

Vihdoin.

Olin lauantaina kaupungilla Barney Stinsonin toisen säännön innoittamana. Kun puku oli löytynyt löytynyt niin jotain muutakin löytyi.

Nimittäin NÄMÄ:
Shoes... The final frontier?

Tarkoittaako tämä siis sitä että etsintä on vihdoin ohi ja minulla on punaiset kengät..? Ehkä ei. Kengillä on näet hintaa about yhtä paljon kuin sulhasen pukuun on budjetoitu, joten harkintaan jäävät vielä. En toki kiellä etteikö kiinnostaisi... 

Itse asiassa aika paljonkin.


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

I'm Alive......

Captain's log, stardate 67249.9

Elossa. Se on päällimmäinen sana. Olen siis ollut lähestulkoon koko syyskuun sairaslomalla. Ensin nielutulehduksen ja sitten yskän takia (epäilivät mykoplasmaa). Nyt sitten nuppi tuntuu taas palaavan "normaaliin" olotilaan niin on aika päivitellä blogiakin. 

Eteenpäin mennään kuin mummo lumihangessa. Tuleva morsian on löytänyt puvun. Ainakin luulen niin. Pukuhan on siis sulholta piilotettu, koska tulen näkemään sen sitten vasta kun seison alttarilla. Hurjien tarinoiden mukaan puku oli halvempi kuin mitä oli arveltu, mutta tämähän ei tietenkään vaikuttanut sulhon pukubudjettiin nostavasti vaan samalla mennään ja jos halvemmallakin löytyisi niin kiva olisi.

Siellä se häämöttää. Sulholta piilossa.


Toki myös muita tärkeitä asioita on ehtinyt tapahtua. Mainittavimpana tietenkin eilinen alkumaljan valintakierros nro 1 (kotoisammin eka skumpan maistelu). 8 pulloa, 6 maistelijaa, 1 ilta aikaa. Kriteereinä maisteltavien joukkoon olivat päässeet kuoharit, joita suhteellisen edullisesti saa tallinnasta (muistattehan ensimmäisen puheenvuoron?). Jotta kuplakoko ei olisi kärsinyt liian pitkästä avoinna oloajasta viimeisten pullojen joukossa niin päädyimme suorittamaan maistelun 3,3,2 -metodilla jossa maisteltiin ensin 3 skumpan kierros (Cava), sitten toisen kolmen skumpan kierros (Rautaa rajalta eli entisen itä-blokin maat) ja lopuksi 2 skumpan kierros (muut). Tämän jälkeen maistelijat saivat uudelleen maistaa vapaavalinnaisessa järjestyksessä eri skumppia. 

Kuoharit. Ei järjestyksessä, missään muodossa.


Koska pidän tärkeänä, että mahdollista voittajaa pyritään vertaisarvioimaan useampaan otteeseen niin tästä joukosta ainoastaan huonoin tipahtaa... (tuleepa mieleen eräs Agatha Christien romaani). Ja täten en kerro tämän kierroksen tulosta täysin vaan kerron kierroksen tipahtajan. Odessa. 

Ohessa muutamia lainauksia testiryhmän kommenteista kyseistä juomasta:

"Omenamehua hiilihapoilla. Makea. Kuplat häviää nopeasti."
"Makeaa! Melkein liian. Hassu haju."
"Sodastream -skumppaa."
"Liian makea. Tallinna   :s"

Koska ensimmäinen kierros on nyt takana niin tietääkin mitä sitten voi ostella seuraavaa kierrosta varten.


Näiden lisäksi tehtävälistalle on kertynyt sairasloman aikana muitakin. Yhtenä on kaverini heittämä blogi-haaste. Hankalaa. Ongelmana ei siis ole kysymysten tekeminen tai 11 asian kertominen, vaan mistä ihmeestä löydän 11 blogia...?

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Mistä sinä luet sulhasen puhetta? (Minä ja Google tiedämme sen.)

Captain's log, stardate 67115.7...

Olipa kerran Edward Snowden. Mies, joka paljasti tietoja Yhdysvaltojen PRISM-ohjelmasta, joka kerää tietoja muunmuassa ihmisten puheluista (Lähde: Aina niin ah luotettava Wikipedia). Onhan näitä tiedonkeruita ollut. Esim. Applen iPhone kerää dataa sulhasenkin liikkeistä about koko ajan (Lähde: edelleen se wikipedia ku laiska oon.).

Tästä loistavasta aasinsillasta päästään itse kysymykseen: Mistä sinä luet sulhasen puhetta?

Valitsin Bloggerin/Blogspotin alustaksi sen takia, että se näytti tarpeeksi yksinkertaiselta ja kuitenkin yksinkertaisuudellaan tyylikkäältä - ainakin kaverini käsissä. Kaiken kaikkiaan siis miellyttäväksi lukea. Kuitenkin olen huomannut että googlelta löytyy ihan uskomaton määrä tilastotietoa blogistani, jonka siis ainakin vielä uskon olevan ilmainen...

Otetaanpas esimerkki. Tätä blogia on luettu/klikattu tällä hetkellä lähes 800 kertaa (kaikkia postauksia yhteensä siis, omat klikkaukset mukaanlukien). Valtaosa klikkauksista tulee Suomesta, mikä on luonnollista koska kirjoitan suomeksi. Mutta sitten siihen mielenkiintoiseen osaan. 10 klikkausta on tullut Venäjältä, 8 klikkausta Ranskasta, 7 Sveitsistä, 3 klikkausta Serbiasta ja 2 klikkausta Kyprokselta... Toki katsojia/klikkauksia on tullut myös esim. Yhdysvalloista, mutta sitä pystyn/ainakin luulen pystyväni selittämään sillä että minulla kavereita siellä (Sippanille terveiset!).

Sulhanen haluaisi siis nyt kuulla mistä kaikkialta maailmalta tätä blogia luetaan?

ps. Olen pahoillani että tällä kertaa ei varsinaista hääjuhlahumua tullut kerrottua,  mutta löysin tilastot-osion vasta nyt.

pps. Tulin kateelliseksi käydessäni kaverini blogissa. Pitääpä jossain vaiheessa panostaa myös tämän blogin visuaaliseen ilmeeseen. Ehkä sitten syssymmällä.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Häälehdet

Captain's log, stardate 67077.7...

Heti alkuun anteeksipyyntö. Sulhasen lomailun loppuminen ja tämän viikon sairastelu veivät liikaa voimia, että olisin saanut kirjoittelua aikaiseksi. Nyt on kuitenkin taas hetki palata tekstin ääreen. 

Pyörähdimme tänään Hietalahden kirpparilla ja morsian teki itselleen sopivan löydön. Häälehtiä 5 eurolla. Viisi kiloa. (Kyllä punnitsin ne, sillä kantovastuu tuli minulle koska reppu oli mukana). Tässä nyt sitten odotellessa Boltin seuraavaa maailmanmestaruutta ja sen saavutuksen jälkeenkin selailin kiinnolla näitä lehtiä, sillä odottaisin kuitenkin että niistä sulhaselle löytyisi edes jotain. Eipä löytynyt ei... Siis 300 sivuisesta lehdestä löytyy noin 15 sivua sulhaselle suunnattuja "juttuja". Esimerkiksi "Trendikkäät sulhaset"- jutussa on mukana laskujeni mukaan 6 erilaista pukua. Kolme näistä on sellaisia, joita en ajatellutkaan laittaa päälleni, vaikka ne sopisivatkin teemaan (beige, nougatinvärinen ja harmaa). Ainut puku (oli muuten Turo Tailorin) mikä herätti hiukan kiinnostusta oli kuvattu niin ettei siitä saanut kokonaiskäsitystä... Toki tähän pukuun oli yhdistetty mukaan punainen liivi, joka varmasti sopisi hyvin yhteen punaisten kenkien kanssa (syy tämän puvun kiinnostukseen). Ehkä nyt arvostelen muotikuvia, joiden kuuluu olla rentoja ja näyttäviä.

Toinen mikä kiinnitti huomioni, olivat ne jutut, joista ehti jo innostua ja kun löysi itse jutun niin sai pettyä. Kertomus jäi riittämättömäksi. Esim. juttu frakin, tumman puvun, saketin ja bonjour-puvun eroista oli juurikin mitä otsikko antoi ymmärtää: kerrottiin erot pukujen ulkonäössä. Siinä se sitten oli. Varsinkin kun olen omistanut jo monta vuotta tämän kirjan, niin lehdestä löydetyn jutun anti oli luokkaa D'oh. Oikeastaan ne toimivat hyvinä introina, mutta jäivät myös sellaisiksi. Toisena esimerkkinä kerrottakoon jutusta "Herrasmiesten sikarit" (mistä olin erittäin kiinnostunut). Juttu sinänsä oli hyvä yleiskertomus sikareista ja niiden nauttimisesta, mutta oikeasti (siis ihan oikeasti) odotin, että jutussa olisi tullut esiin mitkä ovat kauden sikarit ja vaikkapa nopea vertailu kannattaako sulhasen sijoittaa kuubalaiseen vai dominikaaniseen sikariin. Tai edes jotain. Ovatko sulhaset siis niin tyhmiä että heille ei ole tarkoitustakaan kirjoittaa muutakuin että mitkä ovat pukujen erot (jotta se sulho sitten alttarilla osaa sanoa hääkansalle että nyt päällä on saketti... eikun bonjour-puku)? Vai ovatko jutut kirjoitettu vain morsiammille?

Mielestäni yhden jutun voisi kirjoittaa vaikkapa siitä kuinka paljon keskivertosulhanen hikoilee frakissa verrattuna tummaan pukuun (tai toisinpäin). Sekin riittäisi... Ja auttaisi. 

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Juhlapaikan valintaa

Captain's log, stardate 67028.3...

Juhlapaikan valintaprosessi on alkanut. Maanantaina kiertelimme seitsemän paikkaa ja ajokilometrejä taisi tulla sellainen 170... eikä edes riittänyt, sillä viimeinen paikka piti vielä käydä kurkkaamassa seuraavana päivänä.

Eikä sitä täydellistä paikkaa löytynyt suoralta kädeltä. Aina oli jotain mikä sai miettimään olisiko tämä nyt se paras juhlapaikka. Milloin paikka oli liian pieni, milloin omaa juomatarjoilua ei voinut tuoda, milloin vuokra oli liian suuri tai milloin hirvenpää oli seinällä...

Hirvenpää seinällä. Enää puuttuu kaljamerkein koristellut verhot sekä pingispöytä (myös ilmakiekko käy) ja sulhasen mielestä sisustus olisi täydellinen (asumiseen ei siis hääjuhliin).


Noh joka tapauksessa kyllä joukosta hyviäkin yksilöitä löytyi ja muutaman paikan välillä tehdään nyt viimeisiä rankkauksia. Kaikkea ei voida saada ja lopulta kyllä sisustuksella, väreillä, musiikilla, tunnelmalla ja alkoholin määrällä saadaan juhlapaikasta kaunis ja miellyttävä. Ideoita syntyi jo ja veikkaan että uusia tulee koko ajan lisää (enemmän morsiammelle kuin minulle).














sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Ensimmäinen puheenvuoro

Captain's log, stardate 67020.3...

Tästä se sitten alkaa. Hääblogin pitäminen sulhasen silmin. Kaikkihan lähti siitä perusajatuksesta, että  myös meillä pitäisi olla hääblogi, jotta voisimme katsella taaksepäin ja ihmetellä mitä kaikkea on touhuttu ennen häitä. Tällä kertaa vain sulhanen valikoitui blogin pitäjäksi morsiamen empiessä.

Täytyy kyllä myöntää, että onhan tämä aika mielenkiintoinen kokeilu ihan parillakin tapaa. Ensinnäkin olen ymmärtänyt, että hääblogia pidetään enemmänkin joko yhdessä tai morsiamen toimiessa kirjoittamisen primus motorina, mutta tällä kertaa morsian ehdottikin, että minä pitäisin blogia. Tästä siirrytäänkin mielenkiintoiseen kohtaan kaksi: mistä ihmeestä minä kirjoitan? Yleensähän sulhanen on järjestelyissä apukuskin paikalla, sillä koristeluun, teemaan (... mihin teemaan? Nämä ovat häät), värimaailmaan, sun muihin asioihin sulhasella ei nyt niin suuria visioita ole. Lisäksi minut on suljettu pois kaikista mahdollisista keskusteluista morsiuspuvun suhteen, sillä se kuulemma tulee olemaan yllätys, ja kyljen venähtäminen estää tällä hetkellä puhumisen sulhasen kuntokuurista ennen häitä. Koska morsiuspukua ei ole vielä löytynyt/budjetoitu niin en tiedä tällä hetkellä paljonko minulla on käytettävissä omaan pukuuni ja koska värimaailma/teema ei ole vielä visioitunut niin en saa vastausta siihen, että saanko ostaa haluamani punaiset kengät...

Tämän blogin voikin aloittaa sillä ainoalla asialla, joka on jätetty sulhasen vastuulle eli kuuluisalla Viron keikalla. Viime torstaina tuli sitten tehtyä tiedusteluretki Tallinnan puolelle. Koska tarvitsin paikallistuntemusta, niin matkaan lähti kaverini, kutsuttakoon häntä vaikka Juu-Eliksi (ei sukua Kal-Elille), joka on moisen reissun tehnyt reipas vuosi sitten omien häidensä tarjoilua varten. Täytyy myöntää, että paikallistuntemuksesta oli suhteellisen paljon apuakin. Ainakin suunnitelmallisuus pitää nostaa potenssiin kymmenen ennen varsinaista reissua. Vinkkejäkin sain matkan aikana paljon ja varsinaiselle reissulle pitää ehdottomasti saada jostain käyttööni paku. Olihan se avaava kokemus käydä kaupassa, jossa hyllyt notkuivat viineistä, kuohuviineistä, likööreistä, viinasta, lonkeroista, siidereistä ja oluesta. Olo oli kuin pikkupojalla karkkikaupassa. Tällä kertaa tosin saattoi olla ihan hyväkin, että pakua ei löytynyt tai ei vuokrattu. Olisin varmaan saanut nukkua parvekkeella kaikkien juomalaatikoiden keskellä. Suurin löytö tällä reissulla oli sulhaselta kauan kadoksissa ollut siideri. Taisi tulla kyynelkin silmään. Mukaan tarttui myös monta pulloa skumppaa, josta tämä onnellinen sulhanen pääsee nyt maistelemaan (yhdessä morsiamen kanssa) josko jokin niistä täyttäisi alkumaljan standardit.

Kirjoittelen tätä nyt Kitteellä, joten katsotaan josko juhlapaikka löytyisy jo lähitulevaisuudessa...