tiistai 18. helmikuuta 2014

You are no longer in Kansas, Dorothy

Captain's log, stardate 67600.7...

OH
     
         MY
           
                  ...!



The Wicked Witch is dead...?

Ei mulla muuta. (Jos muisti pätkii niin taustatarina löytyy täältä). 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Häämessuista, hampurilaisista ja muusta...

Captain's log, stardate 67594.9...

Ihmeellistä kyllä. Selvisin hengistä häämessuista. Ehkä suhteellisen halvalla skumpalla ja ilmaisella suklaalla oli osuutta asiaan. Lisäksi täytyy myöntää, että myös luento esim. miesten pukeutimisesta oli oikeasti ihan hyvä. Ja uuttakin opin... esim. sen että sulhanen määrää, koska miehet voivat ottaa takin pois.
JESH MINULLA ON MÄÄRÄYSVALTAA!

Yllättävän kivuttomasti muutenkin messuilla meni. Ei ollut turhan paljon kirkuvia tulevia morsiamia tai itsemurhaa miettiviä sulhoja. Olipa siellä muotinäytöskin. Ilmeisesti jotain kuuluisuuksia ainakin naismallien puolelta oli pyörimässä. Innoikkammat voivat ilmoittaa että ketä he olivat...

Pitäisikö tuntea?

Muotinäytöksestä tuli myös itselleni heräämisiä. Liivi. Perhana mistä löydän parhaimman?

Liivi... perhana.

---------------------------------------------


Uusi vuosi ja uusi alku... Tulevan morsiammen esimerkin voimalla olen liittynyt Fitfarmin nettivalmennukseen (en kuitenkaan Superdiettaile enkä ole menossa telkkariin). Tämä on yllättävästi vaikuttanut blogin kirjoitustahtiin. Edelliset 4 viikkoa on mennyt oikeastaan pitkälti eväiden tekoon (en siis normaalisti ole eväitä töihin tehnyt) ja se on vienyt illasta aikaa sekä panostusta, jota blogi olisi vaatinut. Pahoitteluni tästä.

Siitä en tosin ole pahoillani, että kyllähän tämä dieetti on toiminut. En pureskele kynsiäni, mutta painoa on tippunut sellaiset 5 kiloa. Noin kilo per viikko tahtia. Vielä kuusi viikkoa on matkaa edessä ja nyt näyttäisi siltä, että päivärytmi alkaa taas nk. normalisoitumaan, joten pitäisi pystyä tätä blogiakin taas päivittelemään lisää.

------------------------------------

Ja sitten vielä muutama sana siitä muusta.

Oletteko koskaan kirjoittanut tekstiä, joka on tuntunut, että kirjoitatte omaa kuolinilmoitustanne? Näin kävi minulle, kun kirjoittelin immeisille yhteistä facebook -viestiä, että ovat tervetulleita polttareihini. Näin sain kaikille ilmoitettua kerralla ParhaanMiehen yhteystiedot. En kuitenkaan tiennyt kaikkien sähköpostiosoitteita. Nyt se on siirretty korkeamman haltuun ja toivon, että ottavat huomioon hääparin toivomuksen:

"Kaikki fyysiset ja henkiset vammat pitää olla parantuneita häihin mennessä..."

lauantai 18. tammikuuta 2014

Morsiammen unet vol. 1

Captain's log, stardate 67515.1...

Bride's brain, the final frontier...

Jokainen morsian on näkee varmasti unia tulevista häistään. Niin myös tuleva morsiammeni. Tämä ei tietenkään ole ihmeellistä, sillä hän näkee joka yö unia (ei tokikaan aina hääunia). Ajattelin hänen myötämielisellä suostumuksellaan jakaa muutaman.

Kirkkovihkiminen on ohi ja olemme päässeet juhlapaikalle. Joka nyt vain sattuu olemaan morsiammen lapsuuden koti. Tuleva appiukkoni on juhlan alusta alkaen ollut lämmittämässä saunaa ja anoppi hääräilee keittiössä. Siis sen kuluneen kuusi tuntia. Morsian havahtuu, että on ollut koko ajan kirkosta tulon jälkeen tietokoneella facebookissa ja pelaamassa. Ruokaa ei ole ja kakutkin ovat kauheita viritelmiä. Morsian tajuaa tässä vaiheessa, että kukaan ei ole ollut viihdyttämässä vieraita, vaan nämä ovat olleet kuusi tuntia takapihalla erittäin suurella todennäköisyydellä nälkäisinä ja tylsistyneinä.

Vielä yksi tykkäys...

Toisessa unessa meidät on vihitty juuri kirkossa. Odotamme kirkon sisällä, että vieraat pääsevät kirkosta ulos ennen kuin me astumme ulos. Jotain sitten tapahtuu ja minä katoan jonnekin vieraiden odottaessa ulkona. Aika kuluu eikä minua näy. Morsian hermostuu odottamiseen, ottaa kaasoaan kädestä kiinni ja he tulevat yhdessä ulos, jossa ihmiset hurraavat ja morsian ja hänen kaasonsa tuulettavat.

Pitäisiköhän näistä unista ottaa jotain opiksi?

Tottakai. Morsianta ei saa päästää facebookkiin ja jos tuleva appiukkoni ilmoittaa lähtevänsä lämmittämään saunaa, niin häntä ei kannata sinne päästää. Mikäli itse katoan kirkossa johonkin, niin morsian ehkä lähtee kaason matkaan eikä minun... Ai niin ja hääkakku kannattaa myös tilata ajoissa.

Mikä sitten on kaikkein tärkein huomio näissä kaikissa unissa?

Jokaisessa unessa me olemme silti menossa naimisiin.

lauantai 11. tammikuuta 2014

"Mä näen tyhjän taistelukentän, oon ihan yksin sodassa siellä..."

Captain's log, stardate 67495.4...

Oli synkkä ja myrskyinen yö. Taivaanrannan takana ei loistanut mitään.

Tiesin että päivästä olisi tulossa pitkä ja raskas. Minun täytyy kysyä itseltäni olenko valmistautunut? Henkisesti, fyysisesti ja materiaalisesti.

Henkisesti tiesin tämän päivän tulleen ja tiesin oman osani siinä jo pidemmän aikaan. Mutta onko kukaan koskaan täysin henkisesti valmist tähän? Fyysisyydestä en myöskään ole varma. Toisaalta fyysikan suhteen olen luottavaisempi kuin henkisen puolen suhteen. Täytyy muistaa varata matkaan paljon suklaapatukoita. Koskaan ei tiedä kuinka pitkä päivästä tulee. Materiaalisesti pitää myös muistaa oikeanlaiset vaatteet. Ei saa olla liian kuuma, muttei kuitenkaan liian kylmäkään.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että mukaani lähtee veteraani. Kokenut ja hössötyksen kestänyt. En tosin tiedä onko hänkään tälläiseen paikkaan koskaan joutunut.

Nimittäin tänne.

Toivottavasti siellä on tulevalle sulholle esiteltävissä edes ne kuuluisat ensi kesän sikarimerkit...

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

I've 99 problems and Tiimari is one....

Captain's log, stardate 67482...

Voi Tiimari minkä teit.


Niille jotka eivät vielä tiedä niin Tiimari on nyt siis lopullisesti mennyt konkkaan. Sinänsä surullista sillä useasti esim. vappukoristeet on tullut haettua juuri Tiimarista. Voivotteluni ei kuitenkaan koske nyt sitä, että Tiimarista ei saisi vuoden 2014 vappukoristeita. Ongelmana yksinkertaisesti on, että tämä konkkamyynti (-50 %) pakottaa myös tulevan sulhon  hääparin viettämään hetkiä Tiimarissa konkkamyynnissä. 

Kyllä, yhdessä liikkeessä 2,5 tuntia. Yhdellä seisomalla. 

On toki ymmärrettävää, että kaikkia tarpeellista täytyy ostaa nyt kun siihen on mahdollisuus. Ongelmana onkin se mania joka iskee kun tiedostetaan että liike lopettaa. Silloin ihmetellään liikkeessä, jossa kaikki tavarat ovat mahdollisesti viimeisiä (tarvitsemmeko tuollaisia? voisiko tätä käyttää tähän?). Kun tähän lisätään vielä muutkin ihmiset, jotka ovat saapuneet loppiaiseksi ostelemaan tai ainakin kyselemään Tiimarin henkilökunnalta mikä räikkä on ja mitä sillä tehdään, niin tässä vaiheessa sulhasen mielessä pyörii ainoastaan aggressio ja tämä. Onneksi Tiimari ei myynyt vuvuzeloja...

No comments...

No tällä hetkellä kutsukorttimateriaalit ovat ostettuna ja korttien kasaaminen aloitetaan joskus lähitulevaisuudessa. 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Sulhasen kriisi vol. 1

Captain's log, stardate 67348.6...

Nyt se iski. Ensimmäinen kriisi. (Eikä se liity edes ikääni.) 

Olen tässä nyt pitkin syksyä nimittäin yrittänyt löytää itselleni sopivaa hääpukua. Ja ei, en aio vuokrata smokkia, sakettia tai frakkia... Syykin on selvä: Haluan itselleni omaksi hyvän, tyylikkään puvun jota voi käyttää myös häiden jälkeen vaikkapa muissa juhlissa tai vaikkapa töissä. Siihen touhuun saketti tai frakki on ehkä hieman liian juhlava. Smokki saattaisi jopa mennä. 

Kriisi tässä vaiheessa johtuu siitä ettei ole mitään sopivaa mallia löytynyt. Tai oikeammin siitä, että vaihtoehtoja on tässä vaiheessa vielä paljon. Ensinnäkin pro-tip nr. 1: unhoita puvun katseleminen häälehdistä. Onhan se jo kerran todettu tässäkin blogissa. Hyvällä tuurilla löydät puvun joka sattuu olemaan kuvattu suhteellisen huonosta kuvakulmasta, ettei puvusta ota selvää.

Pro-tip nr. 2: Hanki rauhoittavia ja siirry internetin ihmeelliseen maailmaan. Rauhoittavia sen takia että netti ja varsinkin blogit sattuvat olemaan sen verran täynnä erilaisia ideoita, että kyllä hurjempaakin heikottaa. Yksi ideoita pursuava paikka on pinterest. Sieltä löytyi myös seuraava idea (jota muuten ei ole hylätty morsiamen puolelta...vielä):

Better than flowers...

Törmäämissäni blogeissa sama ongelma toistuu kuin häälehdissä (ei tokikaan niin pahoin kuin häälehdissä). Eli sulhasen puvusta on jonkinlainen kuva kun taas morsiamen puku on kuvattu kaikista mahdollisista kuvakulmista.

Mutta palatakseni takaisin alkuperäiseen kriisiini ongelmaani. Mistä puku? Ja millainen?

For Queen and Country...

Kuten tuli todettua aikaisemmin smokki ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto, mutta aina jokin tuntuu olevan kuitenkin ns. pielessä. Ylläoleva Bond -puku on väriltään vääränlainen (morsiamen ohjeistus). Lisäksi en tiedä yhtään millaista materiaalia moinen puku mahtaa olla. Toisaalta se tulisi omien mittojen mukaan. Alla olevassa Tiikeri -puvussa (tigerofsweden) taas kuosi on jotenkin hassu kun muuten leikkaus näyttäisi olevan hyvä ja kauluksesta tykkään. 

Täyttä Tiikeriä, joskaan ei kuosiltaan...

Tämä palauttaa minut alkuperäiseen ongelmaan. Pukuvaihtoehtoja on paljon ja aina kun tuntuu löytyvän hyvä malli niin kuosi on väärä tai toisinpäin. 

Kai se pitää tunnustaa itselleen, ettei sitä onnea löydy edes internetin ihmeellisestä maailmastakaan. Tämä siirtää ongelman seuraavaan vaihtoehtoon. Joko mittatilauspuku tai räätälinpuku. Tämä taas tuo lisää pohdittavaa. Koskaan en ole mittatilauspukua tilannut taikka käynyt kokeilemassa. Räätälinpuvun hankkiminen (niin kiehtovalta kun ajatus tuntuukin) tarkoittaa, että rahallisista syistä se pitäisi käydä teettämässä Tallinnassa. Sekään ei ole maailman ongelmallisin asia, mutta koska en ihan hirvittävästi tunne Tallinnan räätälitarjontaa niin asiaan pitää perehtyä enemmänkin. Kai sitä pitää ensitöikseen rekisteröityä tälle keskustelupalstalle.

Ja kai sitä ensi lauantaina pitää käydä kiertelemässä muutamia mittatilauspukuliikkeitä, jotta saa edes jonkinlaisen käsityksen hinnasta ja tarjonnasta. 

Ystävät ja kylänmiehet, mukaan saa tulla jos kiinnostaa.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

My Preciousssssss...

Captain's log, stardate 67269.2...

Vihdoin.

Olin lauantaina kaupungilla Barney Stinsonin toisen säännön innoittamana. Kun puku oli löytynyt löytynyt niin jotain muutakin löytyi.

Nimittäin NÄMÄ:
Shoes... The final frontier?

Tarkoittaako tämä siis sitä että etsintä on vihdoin ohi ja minulla on punaiset kengät..? Ehkä ei. Kengillä on näet hintaa about yhtä paljon kuin sulhasen pukuun on budjetoitu, joten harkintaan jäävät vielä. En toki kiellä etteikö kiinnostaisi... 

Itse asiassa aika paljonkin.